Joka vuosi yt-neuvottelujen piiriin joutuu eri yrityksissä kymmeniä, satoja toisinaan jopa tuhansia suomalaisia. Neuvottelujen tuloksena tuhannet ihmiset menettävät työnsä vuosittain.
Elämme yhtä aikamme suurimmista kriiseistä, jolla on merkittävä ja toistaiseksi ennakoimaton vaikutus työelämään. Synkimmät arviot maalailevat, että koronakriisi voi johtaa jopa 20 000 tuhannen ihmisen irtisanomiseen.
Kun asiantuntijoilta kysytään, mitä näiden järkyttävien uhkakuvien edessä tulisi tehdä, vastaus on selvä. Niin Suomen yrittäjät, TE-toimistot kuin työministerikin muistuttavat, että heti irtisanomisuhan ilmaantuessa yrityksen tulee selvittää, miten irtisanottavat henkilöt saadaan uudelleen työllistettyä mahdollisimman nopeasti.
Ei velvollisuuksia, ei korupuheita, vaan oikeita tuloksia
Liian usein muutokset osuvat siihen osaan työvoimasta, jolla on heikoimmat uranäkymät muuttuvassa työelämässä. Irtisanotut tarvitsevat ja ansaitsevat tukea, ja sillä on toden totta merkitystä. Esimerkiksi Tanskassa pilotoidun tuetun työnhaun ohjelman tulokset näyttivät, että valmennusta saaneiden todennäköisyys työllistyä oli 30 % korkeampi kuin kontrolliryhmällä.
On sanomattakin selvää, että korkea koulutustaso ja sen tuomat verkostot parantavat mahdollisuuksia työllistyä. Maisterilla on vuodenkin työttömyyden jälkeen lähes yhtä hyvät työllistymisnäkymät kuin puoli vuotta työttömänä olleella kouluttamattomalla.
Siksi onkin niin uskomattoman likinäköistä, että nykytiedon valossa monen yrityksen valmennukseen käytettävät rahat on hiljaisesti korvamerkitty vain ylemmän portaan konkareille. Niille, joilla on paras kilpailuasema työmarkkinoilla.
Entä he, joita ei irtisanota?
Irtisanomisuhan tuoma epävarmuus saa koko työyhteisön varpailleen. Kansainvälisen vertailun luvut kertovat hyytäviä lukuja työyhteisöjen hyvinvoinnista irtisanomisuhan jälkeen: organisaatioiden työtyytyväisyys heikkeni keskimäärin 41 prosenttia ja sitoutuminen organisaatioon laski 36 prosenttia.
Aivan liian usein nämä luvut ja niiden negatiivinen vaikutus yrityksen tulokseen sivuutetaan ajattelemalla, että lukujen kuuluukin olla huonoja vaikeina aikoina. Eli sanotaanpa tämä nyt niin selvästi kuin mahdollista: huonosti hoidetut irtisanomiset vahingoittavat henkilöstön sitoutumista ja sitä kautta yrityksen tuottavuutta.
Outplacement-palvelut ovat investointi yrityksen tulevaisuuteen
“Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää” pätee myös työelämässä. Työantajabrändin lujittaminen irtisanomistilanteessa on investointi, joka näkyy tulevaisuudessa parempina työhakemuksina, sitoutuneempana henkilöstönä ja sitä kautta parempana tuottavuutena.
Suomessa lähes jokainen ala on pieni, ja parhaat tekijät kuulevat jo uransa alkuvuosina paikoista, joissa pyöröovi käy. LinkedInin kyselyn mukaan työnhakija luottaa 3 kertaa enemmän työntekijän kertomaan mielikuvaan yrityksestä, kuin yrityksensä itsensä kertomaan versioon.
Outplacement-palveluiden avulla täytät työnantajan lakisääteiset vaatimukset, yrityksen arvomaailmaan sopivalla tavalla. Valmennukset räätälöidään tukemaan henkilöä uuden työn löytämisessä, yksilölliset tarpeet huomioiden. Sen jälkeen asetetaan uudet tavoitteet, löydetään omat vahvuudet ja hiotaan työnhaun työkalupakki kuntoon.
“Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”
Ota yhteyttä, niin täytetään muutosturvan lupaukset arvokkaasti.
