Viime vuonna huomattiin, että Suomessa osataan tehdä töitä myös kotitoimistolta käsin. Työntekijät puurtavat kotonaan yhtälailla kuin toimisto-olosuhteissa esihenkilön hellässä hoivassa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa meistä myös viihtyy etätöitä tehden. Työn imu on jopa lisääntynyt ja krooninen väsymys vähentynyt, kertoo Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen ennakkotulokset.
Etätöissä kuitenkin myös oireillaan, sillä kollegat ovat kadonneet ympäriltä, eikä Teams-palaverit korvaa kahvihetkeä työkavereiden kanssa. Etätyössä onkin hyvät ja huonot puolensa. Toimiston ulkopuolella keskittyminen saattaa olla parempaa, sillä häiriötekijöitä ei ole samalla tavalla. Myös omat tehokkaat työtunnit on helpompi ja joustavampi suunnitella. Osa nauttii myös oman työn suunnittelusta ja itseohjautuvuudesta, mutta samaan aikaan moni myös kaipaa selkeää rakennetta päiväänsä. Siirtymiä työpaikalle ei ole, päivästä puuttuu rytmi ja yhä useammin päivät ovat toistensa kaltaisia. Uutuudenviehätys on kaikonnut. Moni uskoi paluun normaalin koittavan kesälomien jälkeen, mutta nyt on edessä jo toinen koronakevät. Väsymys painaa. Etätyöpäivien yksitoikkoisuus ja yksinäisyys johtavat tylsistymiseen.
Erityisesti esihenkilöt ja johtajat ovat suuren muutoksen edessä, sillä omat ja työyhteisön rutiinit on pitänyt luoda uudelleen.
Miten voit ehkäistä etätyöyhteisösi apatiaa?
Esihenkilön rooli etätyöntekijälle on korvaamaton. On tärkeää, että esihenkilö etäisyydestä huolimatta pitää huolta työntekijöistä ja yhteenkuuluvuuden tunteesta sekä pitää säännöllisesti yhteyttä työntekijöihin. Samanaikaisesti vuorovaikutus verkon yli vaatii ihan uudenlaisia vuorovaikutustaitoja. Työyhteisö taas vaatii tietoisempaa aktivointia ja esihenkilöiden tulisi kasvattaa entisestään tunnetaitojaan.
Panostamalla juuri nyt esihenkilöiden valmennukseen, voi vaikuttaa koko organisaation hyvinvointiin. Esihenkilövalmennukset tukevat henkilöstöäsi esihenkilöiden kautta. Esihenkilöiden hyvinvointia voi kartoittaa esimerkiksi tekemällä uupumuksen riskikartoituksen ja tarjoamalla heille valmennuksen omaan jaksamiseen.
Maslach Burnout Inventory (MBI) + Areas of Worklife (AWS) on työuupumuksen laajuuden ja todennäköisten syiden arvioimiseen kehitetty työkalu. Se auttaa arvioimaan työntekijöiden hyvinvointia, työn imua ja työuupumuksen laajuutta. Se on myös työkalu, jonka avulla voi arvioida työuupumuksen todennäköisiä syitä ja siten auttaa myös kehittämään yksilöitä, organisaatiota ja sen johtoa.
AWS, Työelämän osa-alueet, on lyhyt MBI:tä täydentävä kyselylomake, jonka luotettavuus ja pätevyys on osoitettu useissa ammatillisissa ympäristöissä. Se arvioi työntekijöiden käsityksiä työpaikan ominaisuuksista, jotka voivat vaikuttaa siihen, kokevatko he työn imua vai työuupumusta. AWS-asteikolla arvioidaan koettua yhteensopivuuden tai yhteensopimattomuuden astetta organisaation keskeisten osa-alueiden kanssa. Näitä ovat työmäärä, vaikutusmahdollisuudet, palkitseminen, yhteisö, oikeudenmukaisuus ja arvot. Mittaaminen on olennaista, sillä yhteensopimattomuus saattaa olla merkittävä tekijä työuupumuksen synnyssä.
Kun merkit huomataan ajoissa, on ongelmiin helpompi reagoida – lisätä hyvinvointia, parantaa työtyytyväisyyttä ja työnlaatua sekä luoda terveempää työelämää. Kauttani saat omaan käyttöösi Maslach Burnout Inventory (MBI) + Areas of Worklife (AWS) -kyselyt.
Kirjoitin aiemmin työuupumuksesta ja omasta uupumuksestani kerroin blogissani Intohimo työhön ja työyhteisön psykologinen turvattomuus sai sairastumaan työuupumukseen.
